Tuhat ja yksi kuivamuonaa

... vai riittääkö edes? En ole laskenut.

Kuivamuonat lienevät edelleen yleisin koiran ruokintamuoto Suomessa. Erityisesti aloittelevalle, mutta myös kokeneemmalle koiranomistajalle tarjolla olevan valikoiman suorastaan naurettava laajuus tuottaa suurta hämmennystä. Markkinoille tulee jatkuvalla syötöllä uusia muonia ja kuluttajaa, siis koiranomistajaa viedään kuin pässiä narussa. Internetin keskustelupalstat pursuavat keskusteluja siitä, mikä ruoka on laadukkainta ja lähes jokaiselle merkille löytyy omat, jopa fanaattiset kannattajansa. Suomessa ei ole yhtäkään koiran kuivamuonaa valmistavaa tehdsta. Täällä markkinoilla olevien kuivamuonien tuotanto keskittyy pääasiassa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Vaan mistä sen sitten tietää, että mikä on parasta? Hyvälaatuisen kuivamuonan valintaan liittyy joitakin uskomuksia, joilta haluan katkaista siivet heti alkuunsa.

1. Eläintarvikeliikkeissä myytävät kuivamuonat ovat laadukkaampia kuin marketissa myytävät.

Eläintarvikeliikkeiden kuivamuonat eivät ole automaattisesti laadukkaampia kuin markettien kuivamuonat. Jotkut marketeissa myytävät kuivamuonat valmistetaan samassa tehtaassa kalliimpien eläinkaupan kuivamuonien kanssa. Tuotteen myyntipaikka on olennainen osa sen markkinointistrategiaa ja sillä pyritään vaikuttamaan tuotteen imagoon ja kohderyhmään.

2. Korkea hinta kertoo ruoan laadusta.

Hinta sinänsä ei kerro paljoakaan kuivamuonan raaka-aineiden laadusta. Kuivamuonan hinta ei koostu ainoastaan tuotteesta itsestään. Markkinoinnin, kauniit säkit ruusuisine selostuksineen, oheistuotteet, broshyyrit ynnä muun epäolennaisen tilpehöörin maksaa lopunviimein kuluttaja. Hinta ja laatu eivät kulje käsi kädessä.

3. Hyvässä kuivamuonassa liha on aina ensimmäisenä tuoteselosteessa.

Käytännössä missään kuivamuonassa näin ei todellisuudessa ole. Moni valmistaja ilmoittaa ruoassa olevan esimerkiksi 60-80 % lihaa, mutta tällöin lihan määrä on ilmoitettu joko kokonaan tai ainakin osittain märkänä tuotteena. Vertailukelpoisuuden nimissä raaka-aineet tulisi aina ilmoittaa kuivapainona, mutta näin ei läheskään aina tehdä. Tuoteselosteilla kikkaillaan tässä kohtaa myös toisella tavalla; kasviperäiset raaka-aineet ilmoitetaan useammassa eri osassa, esimerkiksi "maissi, maissijauho, maissinjyvä". Tällöin kuivattu lihajauho saadaan listaan ykköseksi, koska sitä on yksittäisenä raaka-aineena eniten. Maissia on kuitenkin todellisuudessa enemmän, mutta tällä tavoin tuoteseloste saadaan näyttämään paremmalta.

Onko kuivamuonissa eroja?

Kuivamuonissa on eroja, mutta enemmän niillä on yhteistä.

Kuivamuonat perustuvat käytännössä aina hiilihydraatteihin. Hiilihydraatteja kuivamuonassa on noin 30 - 60 %. Yleisimmät kuivamuonissa käytetyt hiilihydraatin lähteet ovat maissi, riisi, vehnä, ja peruna. Myös erikoisempia hiilihydraatinlähteistä käytetään, esimerkiksi bataattia, hirssiä, amaranttia, kauraa, ohraa ja tapiokaa. Kuivamuonan valmistus ilman (runsasta) hiilihydraattia on yleisesti käytössä olevalla teknologialla mahdotonta ja siksi toisekseen hiilihydraatit ovat halvempia kuin rasvat ja valkuaiset. Viljoista saadaan myös valkuaista, joskaan sen laatu ei koiraa ajatellen ole hyvä.

Kuivamuonissa käytetyn lihan laatu vaihtelee jonkin verran, mutta pääsääntöisesti voidaan sanoa, että kuivamuonien lihat ovat tasoltaan pakasteena myytävien rehulihojen luokkaa. Ne siis sisältävät paitsi lihaa myös runsaasti sellaisia ruhonosia, joita ei syystä tai toisesta ihmisravinnoksi käytetä. Osa näistä on erinomaista ravintoa koiralle (esim. kieli, sydän, maksa, kivipiira, munuaiset, sisärasva, ihra, pääänlihat), osa taas ravintoarvoltaan köyhempää ja sidekudospitoista (esim. keuhkot, rustot, jänteet, perna, kurkkutorvi, nahka). Valtaosa markkinoiden kuivamuonista sisältää ensisijaisesti siipikarjaa eläinproteiinin lähteenä, mutta valikoimasta löytyy kaikkea aina hevosesta kaniin ja edelleen biisoniin.

Vitamiineja ja kivennäisaineita kuivamuonissa on usein reilusti yli saantisuositusten. Tämä ei kuitenkaan näytä tuottavan koirille ongelmia, vaan itseasiassa jotkut kuivamuonaa syövät koirat kärsivät etenkin tiettyjen hivenaineiden puutostiloista. Ristiriitaista, eikö? Ongelma piilee siinä, että kuivamuoniin kivennäiset lisätään yleensä epäorgaanisissa, huonosti imeytyvissä muodoissa, kuten -oksideina ja -sulfaatteina. Vitamiinien puutostilat kuivamuonaa käytettäessä ovat harvinaisia.

Käytännössä kaikilla kuivamuonavalmistajilla on omat ruoat eri ikäisille koirille, mutta erityisesti isommilla valmistajilla on myös rotukohtaisia ruokia. Toisaalta on hyvä, että omistajalla on valinnanvaraa, mutta toisaalta se aiheuttaa yhä suurempaa hämmennystä. Ruoka valitaan aina koiran tarpeiden mukaan ja tarpeita ei peilata ruoan nimeen vaan tuoteselosteeseen ja ravintoarvoihin. Esimerkiksi monet vanhoille koirille suunnitellut kuivamuonat ovat yksinkertaisesti liian ravintoköyhiä monen vanhan koiran tarpeeseen, ja moni vanhus hyötyykin enemmän pentumuonasta! Rotukohtaiset ruoat ovat hyvin harvoin oikeasti tarpeellisia ja kyseessä onkin pitkälti markkinointikikka. Ihmisillä on monenlaisia uskomuksia näitä rotu- ja ikäkohtaisia ruokia kohtaan, milloin pelätään pentumuonan olevan liian "vahvaa" aikuiselle ja milloin kuvitellaan ettei saksanpaimenkoiralle tarkoitettua ruokaa voi syöttää kultaisellenoutajalle. Älkää peljätkö, jos ruoka on liian "vahvaa" (energiapitoista) niin ensimmäinen oire on koiran lihominen ja mikään ei estä syöttämästä roturuokia ristiin, lähtökohtana ruokinnassa tulisi olla laji ja yksilö, ei pelkkä rotu.

Kuivamuonien kilohinta (isossa säkissä) vaihtelee noin 0,75 - 6,00 €:n välillä. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että hinta-laatusuhteeltaan parhaat muonat maksavat noin 1,50 - 3,00 €/kg. Mielestäni kuivamuonasta ei tuon enempää kannata maksaakaan, kun puhutaan perusterveen koiran ruokinnasta.

Onko kuivamuona hyvää ravintoa sellaisenaan?

Lukemattomat koirat käyvät ja kukkuvat ihan hyvin pelkällä kuivamuonalla. Fakta kuitenkin on, että koira on lihansyöjä, ja sillä on sen mukaiset tarpeet ravintonsa suhteen. Koska kuivamuonat sisältävät paljon hiilihydraattia paitsi valmistusprosessin myös tuotantokustannusten vuoksi voidaan sanoa, että meillä on ongelma. Kuivamuonateollisuus on siis syrjättänyt rasvan koiran pääenergianlähteenä ja ympännyt tilalle hiilihydraatit. Koira käyttää hiilihydraatit energiaksi, mutta runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruoka ei ole sille lajinomaista ja se yhdessä vähäisen (ja mahdollisesti heikkolaatuisen) rasvan kanssa on omiaan aiheuttamaan monenlaisia ongelmia aina yliaktiivisuudesta hiivatulehduksiin. Koira on erinomainen rasvan hyödyntäjä ja se tarvitsee ravinnostaan runsaasti rasvaa. Hiilihydraatteja koira ei sen sijaan tarvitse lainkaan, mutta kohtuullisesta määrästä ei useimmiten ole haittaa.

Kuivamuona kaipaa käytännössä aina kylkeensä lihaa. Jo korvaamalla 1/3 annoksesta lihalla muuttuvat annoksen ravintoarvot koiralle edullisempaan suuntaan eikä tällöin tarvitse vielä murehtia vitamiinien ja kivennäisten saannista. Liha on ehdoton lisä, mutta muita erinomaisia lisukkeita ovat kananmuna (kypsennettynä hyödynnettävyys parempi!), kala- ja kasviöljyt sekä maitotuotteet kuten kermaviili, rahka ja rasvainen jogurtti. Mitään kuivamuonaa ei missään nimessä ole järkeä jatkaa esimerkiksi puurolla tai maksalaatikolla.

Jos lihan säännöllinen lisääminen nappuloiden sekaan on kuitenkin jostain syystä mahdotonta on omistajan syytä kiinnittää erityistä huomiota ruoan ravintoarvoihin. Tällöin tulee ehdottomasti valita kuivamuona, jossa on runsaasti proteiinia (< 28 %) ja rasvaa (< 18 %) ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan lisäämään ruokaan lihaa, kananmunaa, maitotuotteita, jne.