Miksi koira on lihansyöjä

Varsin monet ihmiset aina eläinlääkäreitä myöten pitävät koiraa sekasyöjänä. Tämän näkökulman mukaan koiralle ei tule syöttää "liikaa lihaa" ja se tarvitsee melko runsaastikin kasviperäistä ravintoa. Koiran sekasyöjyys perustellaan usein sillä, että koira kykenee käyttämään ravinnokseen melko runsaasti myös kasviperäistä ravintoa, ennenvanhaan koirat elivät "ihan hyvin perunankuorilla ja leivänkannikoilla" ja vaikka koira polveutuu sudesta sen ruoansulatusjärjestelmä on ajan kuluessa kehittynyt omanlaisekseen.

Kuka tahansa saa päättää, että maailma on litteä, mutta sille olisi kiva saada tieteellisiä perusteitakin. Minulle koira on ehdottomasti lihansyöjä, ja sellaisten lasien läpi minä koiran ruokintaa tutkin ja suunnittelen. Tuntuu oikeastaan aika höhlältä edes perustella tätä, mutta kerrotaan nyt, että mikä tekee koirasta lihansyöjän.

Lihansyöjä on eläin, joka saa kaiken, tai suurimman osan ravinnostaan syömällä muita eläimiä.

1. Hampaat ja syöntikäyttäytyminen

Koiralla ei ole ruoan hienontamiseen sopivia jauhavia poskihampaita, vaan sen hampaat on suunniteltu repimään ja leikkaamaan paloja saaliista. Välihuomautuksena: Tosin alkaahan meillä olla jo liuta rotuja, joilta hampaat joko puuttuu tai ne ovat "arvalla saadut", mutta tällöin kyse on (jalostuksella aikaansaadusta) virheestä eikä lajiin kuuluvasta ominaisuudesta. Koiralla on verrattain huono makuaisti, siinä missä ihmisillä ja erityisesti kasvinsyöjillä on merkittävästi parempi eikä se käytä juurikaan aikaa ruoan maisteluun tai pureskeluun. Koira on suunniteltu syömään ruokansa isoina paloina hotkien ja se pystyy lihansyöjälle tyypilliseen tapaan syömään suuren määrän ruokaa kerralla.

2. Suolisto ja ruoansulatus

Koiralta puuttuu tyystin kasvien kunnolliseen käsittelyyn vaadittava entsyymi- ja bakteeritoiminta, sen suolisto on lyhyt ja ruoka kulkee suoliston läpi nopeasti. Tämän vuoksi huonosti sulavat raaka-aineet aiheuttavat koiralle helposti ruoansulatushäiriöitä. Lihan sulavuus koiran suolistossa on erinomainen. Kasvien tulee olla huolellisesti jauhettuja ja kypsennettyjä, jotta niiden sulavuus olisi edes kohtalainen lihaan verrattuna ja jotta ne eivät aiheuttaisi merkittäviä ruoansulatusongelmia. Koiran mahalaukun sisältö on erittäin hapan (pH 1-2), jonka vuoksi koira ei yleensä sairastu esim. lihan mukana saatuun salmonellaan, sillä alhainen pH tuhoaa tehokkaasti haitallisia bakteereja. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ravinto nostaa mahalaukun pH:ta.

3. Ravitsemukselliset tarpeet

Koira tarvitsee ravinnostaan kymmentä eri aminohappoa (vrt. ihminen tavitsee kahdeksaa). Kasviperäisen valkuaisen aminohappokoostumus vastaa huonosti koiran tarpeita, toisin kuin lihan. Kasviperäisen ravinnon vitamiinit ja kivennäisaineet imeytyvät koiralla heikosti tai eivät lainkaan (esimerkiksi viljan fosfori ei imeydy lainkaan). Hiilihydraatteja koira ei tarvitse, vaan se kykenee valmistamaan tarvitsemansa glukoosin maksassaan proteiinien ja rasvan avulla. Runsaasti hiilihydraatteja ja vähän rasvaa sisältävä ravinto voi aiheuttaa koiralle jopa hyvin merkittäviä terveysongelmia. Koira tarvitsee ravinnostaan runsaasti rasvaa ja nimenomaan eläinrasvaa. Kuitua koira tarvitsee vain hyvin vähän.

Eroaako koira sitten sudesta lainkaan?

Eroaa kyllä, mutta 10 000 vuotta on evoluutiossa lyhyt aika eikä koira ole tässä välissä kerennyt sekasyöjäksi muuttua. Susi on kissan veroinen "puhdas" lihansyöjä, eikä se kykene käyttämään sitäkään vähää kasviperäistä ravintoa mitä koira pystyy. Suden mahalaukun pH on vielä alhaisempi kuin koiran vastaava. Kasviperäisen ravinnon astetta parempi hyödyntämiskyky on ollut koiralle pakkorako kehityksessään ihmisen rinnalla ja siitä on kieltämättä ollut sille etua. Tieteen näkökulmasta koira on, jos nyt ei ihan puhdas lihansyöjä, niin merkittävästi lähempänä lihan- kuin sekasyöjää.